Perheloma kesäisessä Suomessa

Viime kesänä tehty Suomen matka oli ensimmäinen kertamme kotimaassa yli kahteen ja puoleen vuoteen. Hauska matka oli myös pienen tyttäremme ensimmäinen ulkomaanmatka ja viiden ja puolen viikon mittainen loma oli rentouttava irtaantuminen kiireisestä arjesta. Matkasta jäikin meille monet hyvät muistot ja niinpä aloimmekin pian suunnitella seuraavaa matkamme isovanhempien luokse kotipuoleen.

Alun perin suunnitelmissa oli matkata Suomeen mahdollisesti jo heti seuraavaksi jouluksi, mutta käytännön järjestelyt sekä lomapäivien riittävyys saivat meidän muuttamaan mieltämme. Kesällä matkustaminen on myöskin talvea helpompaa, sillä mukaan ei tarvitse pakata paksuja talvivaatteita. Kesäaikaan myös sairastelu on vähäisempää, mikä tekee erityisesti pienten lasten kanssa matkaamisesta miellyttävämpää.

Valmiina matkaan

Jouduimme kuitenkin odottamaan lentojen varaamisen kanssa aina huhtikuuhun saakka, minkä vuoksi lentojen hinnat olivat varausta tehdessämme jo pilvissä. Matkareitiksi valikoituikin poikkeuksellinen Vancouver – Chicago – Helsinki ja paluu Lontoon kautta, mikä ei ole tyypillinen reitti, mutta silti sangen nopea yhteys.

Lento Vancouverista Chicagoon meni nopeasti, vaikka onkin pituudeltaan neljä tuntia. Chicago on meille tuttu lentokenttä muilta matkoilta, mutta vaihto Vancouverin koneesta Finnairin Helsingin koneeseen ei ole kovin kätevä ja vaati useiden turvatarkastusten läpäisemistä.

Menomatka Chicagon kautta

Pitkän jatkolennon jälkeen olimme kuitenkin perillä Helsingissä, missä majoituimme Pasilan uudehkoon Sokos Hotel Triplaan. Hotellin ylemmistä kerroksista aukeaa hieno maisema yli Helsingin kattojen, jota emme kuitenkaan jetlagisina jaksaneet ihastella kovin pitkään. Aamulla nousimme Joensuun junaan, joka kuljetti meidät lopulta Pohjois-Karjalan mummolaan.

Perillä Helsingissä

Pasila yläilmoista

Junamatka Joensuuhun

Mummolassa vietimme vähän alta kaksi viikkoa upean kesäkelin keskellä. Teimme isovanhempien kanssa useita hauskoja päiväretkiä, muun muassa Lieksassa sijaitsevaan PikkuKili -elämyspihaan. Kyseessä oli upea kesäpäivä sinisen taivaan alla ja näimmekin paljon erilaisia kotieläimiä. Kiertelyn päätteeksi kodassa paistetut makkarat olivat kaikkien mielestä herkulliset!

Elämyspuisto PikkuKili

Kesäpäivä ulkosalla

Lieksan erämaata

Joensuussa vierailimme lomamme aikana useaan otteeseen ja kuten totesin jo viimevuotisen kirjoituksen yhteydessä, on kaupunki kesällä upea. Tällä kertaa entisessä opiskelukaupungissamme oli myöskin jotain täysin uutta nähtävää, sillä samaisella viikolla keskustorin laidalle oli avautunut upouusi kauppahalli. Joensuussa asuneena tiedän, että uutta kauppahallia on puuhattu vuosikymmeniä, joten sen näkeminen valmiina oli melko uskomatonta. Halli sekä ympäröivä torialue ovatkin kesäaikaan vilkkaita ja täynnä elämää, minkä lisäksi Pielisjoen ranta tarjoaa hienot maisemat kevyeen ulkoiluun.

Vuosikymmeniä odotettu uusi kauppahalli

Hieno lisä Joensuun torille

Ulkoilua Pielisjoen varrella

Ehdimme myöskin vierailla Heinävedellä, jossa söimme lounasta pikkukaupungin satamassa sijaitsevan kesäravintolan terassilla. Heinävedeltä ajoimme vielä läheiselle Valamon luostarille, joskaan emme vierailleet tällä kertaa itse luostarin tiloissa. Söimme kuitenkin jäätelöt läheisellä Varistaipaleen kanavalla, joka on Suomen ainoa nelisulkuinen kanava ja jonka pudotuskorkeus on maan korkein, noin 14 metriä. Vuonna 1913 valmistuneella kanavalla on pituutta 1100 metriä ja sen läpäisy kestää veneellä noin tunnin verran.

Kesäinen Heinävesi

Pääskyvuoren laskettelurinteet

Korkea Varistaipaleen kanava

Toinen päivämatkamme oli visiitti Outokummussa, jonka kuuluisassa kaivosmuseossa emme ole vieläkään ehtineet vierailla. Kaivosalue näyttää ulkoa houkuttelevalta, joten kierros pitää vielä joku vuosi tehdä ja tällä kertaa tyydyimmekin ajelemaan paikkakunnan ympäristössä.

Outokummun kaivosmuseo on näkemättä

Lopulta koitti kuitenkin haikea päivä heittää heipat Pohjois-Karjalan mummolle ja ukille, ja matkata omaan kotipuoleeni Etelä-Suomeen. Ratatöiden vuoksi aamujuna Joensuusta lähti jo puoli viideltä aamulla, mikä ei ole kuitenkaan tuntunut aikaiselta keskikesän auringon ansiosta.

Loman puuhasteluja

Haikea hetki

Etelässä aikamme kului nopeaan sukuloidessa sekä mökkeillessä. Heinäkuun alun keli oli etelässä hieman Itä-Suomea huonompi ja ajoittain jopa kolea, mikä ei kuitenkaan latistanut lomailuamme.

Vierailimme yhtenä päivänä myöskin Helsingissä, pysähtyen Espoon Isossa Omenassa ostoksilla. Toisena päivänä minulle tarjoutui mahdollisuus nousta Helsingin taivaalle siskonmiehen pienkoneen kyydissä, mikä oli huikea elämys.

Leikkikenttä Fiskarsissa

Koska Suomesta on tullut asuttua poissa niin pitkään, kohta jo 17 vuoden ajan, on meille muodostunut tavaksi harjoittaa turismia lomamatkojemme yhteydessä. Molempien kotiseuduilta löytyy monia vierailukohteita joissa ei ole joko tullut käytyä koskaan tai sitten edellisestä vierailusta on vuosia, ajoittain jopa vuosikymmeniä.

Teijon ruukki

Yksi tällainen päivämatka Niinan ja Fionan kanssa oli vierailu Mathildedalin kylässä Perniössä. Minä olen vieraillut paikalla kaiketi joskus lapsuudessa, mutta minulta puuttuvat täysin muistikuvat tästä pienestä ainoastaan 100 asukkaan kylästä. Mathildedalin historia on silti osa Suomen varhaista teollisuushistoriaa, sillä kylään perustettiin ruukki jo vuonna 1686. On jännä ajatella, että tuohon aikaan Vancouveria ei oltu eurooppalaisten toimesta vielä edes löydetty yli sataan vuoteen, mutta Suomessa rautaruukit takoivat jo kuumana.

Mathildedalin virkeä ruukkikylä

Alueen kesäteatteri on kehuttu

Mathildedalin varsinainen kukoistus alkoi kuitenkin 1800-luvun alkupuolen malmilöydöstä ja ruukin ympärille kasvoi nopeasti vilkas kylä, jossa koottiin 1960-luvulla jopa autoja. Teollinen toiminta hiipui ja loppui lopulta vuonna 1978 , minkä jälkeen kylä eli hiljaiseloa vuoteen 2003 saakka. Tuolloin ruukin uudet omistajat alkoivat puuhailla sen ympärille matkailutoimintaa, missä on myös onnistuttu, sillä pikkuisessa kylässä vierailee vuosittain jopa 120 000 turistia!

Kerityt alpakat

Länsi-Uudenmaan useiden rautaruukkien tapaan nykyisin kunnostetut teollisuusrakennukset ovat arvokkaita ja ruukkien alueet vehreitä. Mathildedalin rakennusten tiloissa on nykyään erilaisia näyttelyitä, käsityökauppoja sekä useampi ravintola, minkä vuoksi alue on kesäaikaan viehättävä vierailla, kun siellä on ihmisvilinää.

Vehreä ruukkikylä

Lomamme loppupäiviin kuului rennon laiskoja kesäpäiviä, paljon jäätelöä sekä ajanviettoa perheen seurassa. Kaikki matkat päättyvät kuitenkin joskus ja kotimatkan aika koitti heinäkuun 7. päivä. Paluulentomme oli Lontoon kautta ja jälkimmäisellä lennolla pääsimme British Airwaysin upouuden Airbus A350-1000 koneen kyytiin. Variantti on Finnairin koneita pidempi ja miellyttävä kokemus pitkällä lennolla Vancouveriin.

Airbus A350-1000 Heathrowlla

Hieman yli kolmen viikon mittainen kesälomamme oli näin ohitse, mutta Fionan toinen matka Suomeen oli hauska ja täynnä muistoja sekä jättäviä hetkiä. Seuraavan Suomen matkan mahdollinen ajankohta on vielä avoinna ja se saattaa olla pitkästä aikaa talvella joulun aikaan, joskin suunnitelmat ovat vielä täysin avoinna ja saattavatkin muuttua vielä moneen kertaan.